Luokitus 4.7 -n 5 (51 Käyttäjien arvostelut)
Artikkelin yhteenveto
Piilottaa
Tulehdus on monimutkainen biologinen vaste, jonka laukaisee vamma, infektio tai krooninen sairaus. Vaikka se on olennainen osa immuunijärjestelmän puolustusmekanismia, pitkittynyt tai liiallinen tulehdus voi olla haitallista,Se voi aiheuttaa monenlaisia kroonisia sairauksia, kuten niveltulehdusta, tulehduksellisia suolistosairauksia, autoimmuunisairauksia ja allergisia reaktioita.
Tulehduskipulääkkeet ovat nykyaikaisten hoitostrategioiden kulmakivi eri erikoisaloilla.Nämä lääkkeet hillitsevät tulehdusreaktiota, vähentävät kudosvaurioita ja lievittävät oireita, kuten kipua, turvotusta ja jäykkyyttä.Käytetäänpä niitä lyhytaikaisesti akuutteihin taudinpurkauksiin tai osana pitkän aikavälin hoitosuunnitelmaa,nämä hoidot voivat parantaa merkittävästi potilaiden elämänlaatua ja auttaa estämään taudin etenemistä.
Mihin tulehduskipulääkkeitä käytetään?
Tulehduskipulääkkeitä määrätään moniin erilaisiin tulehduksellisiin ja immuunivälitteisiin sairauksiin. Yleisimpiä ovat muun muassa:
- Nivelreuma ja nivelrikko.
- Crohnin tauti ja haavainen paksusuolen tulehdus.
- Astma ja allergiset reaktiot
- Autoimmuunisairaudet ja systeeminen lupus erythematosus (SLE).
- Selkäkipu, bursiitti ja jännetulehdus.
- Leikkauksen jälkeinen tulehdus
Tukahduttamalla tulehduksen välittäjäaineita nämä lääkkeet auttavat vähentämään nivel- tai kudosvaurioita, vähentämään kivun voimakkuutta ja palauttamaan toimintakyvyn.Lääkkeitä, kuten Arava (leflunomidi) ja Medrol (metyyliprednisoloni ), käytetään usein kroonisen tulehduksen hoitoon.autoimmuunitulehduksen hoitoon, kun taas Voltaren (diklofenaakki) ja Mobic (meloksikaami ) ovat yleisiä tuki- ja liikuntaelimistön ongelmien hoitoon.
Tulehduskipulääkkeiden tyypit
On olemassa useita lääkeryhmiä, jotka kohdistuvat tulehdukseen eri mekanismeilla.Hoidon valinta riippuu oireiden vakavuudesta, taustalla olevasta diagnoosista ja potilaskohtaisista tekijöistä, kuten liitännäissairauksista ja lääkkeiden sietokyvystä.
| Lääkeryhmä | Vaikutusmekanismi | Esimerkkejä |
|---|---|---|
| Ei-steroidiset tulehduskipulääkkeet (NSAID-lääkkeet). | Estävät syklo-oksygenaasi (COX) -entsyymejä estääkseen prostaglandiinien tuotannon. | Voltaren, Arcoxia, Mobic |
| Kortikosteroidit | Tukahduttavat immuunisolujen toimintaa ja tulehduksen välittäjäaineita. | Medrol, Entocort, Florinef |
| Sairautta muuttavat reumalääkkeet (DMARD-lääkkeet). | Estävät immuunivasteiden syntymistä autoimmuunisairauksissa. | Arava |
| Aminosalisylaatit | Vähentävät suolen limakalvon tulehdusta | Asacol |
| Muut tulehduskipulääkkeet | Luonnolliset tai hormonaaliset yhdisteet, joita käytetään tietyissä tiloissa | Lukol (kasviperäinen), Toradol |
Kullakin ryhmällä on erityinen tehtävä tulehduksen hallinnassa.Tulehduskipulääkkeet ovat usein ensisijaisia akuutin kivun ja turvotuksen hoitoon, kun taas kortikosteroiditja DMARD-lääkkeet on varattu vaikeampiin tai systeemisiin tulehdussairauksiin.
Milloin tulehduskipulääkehoitoa tarvitaan?
Päätös aloittaa tulehduskipulääkitys perustuu seuraaviin seikkoihin:
- Tulehdussairauden diagnoosi (esim. RA, IBD, astma).
- Jatkuva nivel-, lihas- tai elintulehdus.
- Konservatiivisen hoidon (esim. lepo, fysioterapia)epäonnistuminen.
- Systeemiset oireet, kuten kuume, väsymys ja laihtuminen.
- Leikkauksen jälkeinen tai traumaan liittyvä tulehdus
Hoitamalla tulehdus nopeasti voidaan ehkäistä peruuttamattomia kudosvaurioita, vähentää sairaalahoitojaksoja ja parantaa potilaiden pitkäaikaista toimintakykyä.Monia näistä lääkkeistä määrätään myös ennaltaehkäisevästi kroonisissa sairauksissa, joissa on toistuvia tulehduspuuskia, kuten haavainen paksusuolitulehdus.
Tulehduskipulääkehoidon kliiniset hyödyt
Kun tulehduskipulääkkeitä käytetään oikein lääkärin valvonnassa, niistä on monenlaisia hyötyjä:
- Kivunlievitys ja turvotuksen väheneminen
- Nivelten liikkuvuuden ja lihasten toiminnan paraneminen
- Taudin aktiivisuuden väheneminen kroonisissa autoimmuunisairauksissa
- Vähemmän systeemisiä komplikaatioita (esim. elinvaurioita).
- Parempi kyky osallistua fyysiseen aktiivisuuteen ja työhön.
Tulehduksellisen suolistosairauden kaltaisissa tiloissa kohdennettujen aineiden pitkäaikainen käyttökuten Asacol, voi auttaa ylläpitämään remissiota ja minimoimaan ruoansulatuskanavan oireita.
Esimerkkejä laajalti käytetyistä tulehduskipulääkkeistä
Vaikka hoidon tulisi olla yksilöllistä, useita lääkkeitä määrätään yleisesti niiden todistetun turvallisuuden ja tehokkuuden vuoksi:
- Voltaren (diklofenaakki) - Saatavana suun kautta otettavina tabletteina tai paikallisesti käytettävänä geelinä; käytetään laajalti nivel- ja pehmytkudostulehduksiin.
- Medrol (metyyliprednisoloni) - Systeeminen kortikosteroidi, joka tehoaa autoimmuunisairauksien akuutteihin leimahduksiin.
- Arava (leflunomidi) - DMARD-lääke, jota käytetään nivelreumassa hidastamaan taudin etenemistä.
- Mobic (meloksikaami) - Selektiivinen COX-2:n estäjä, jolla on vähemmän ruoansulatuskanavan haittavaikutuksia kuin perinteisillä tulehduskipulääkkeillä.
- Entocort (Budesonide) - Kortikosteroidi, jota käytetään Crohnin taudin ja muiden ruoansulatuskanavan tulehdusten hoitoon ja jonka systeeminen altistuminen on vähäistä.
Näitä hoitoja tulisi aina käyttää lääkärin ohjauksessa, erityisesti pitkäaikaishoidossa, koskamahdollisten haittavaikutusten, kuten mahalaukun ärsytyksen, maksaentsyymien kohoamisen ja immunosuppression vuoksi.
FAQ
Jotkin ovat, erityisesti valvottuna. DMARD-lääkkeitä ja aminosalisylaatteja voidaan käyttää kroonisesti valvotusti,kun taas tulehduskipulääkkeet ja kortikosteroidit saattavat vaatia ajoittaisia taukoja tai annoksen säätämistä.
Joitakin tulehduskipulääkkeitä, kuten ibuprofeenia, on saatavilla reseptivapaasti. Reseptilääkkeitä sisältäviä tulehduskipulääkkeitä, kortikosteroideja ja immunomodulaattoreita tulisi kuitenkin käyttää vain lääkärin valvonnassa.
Näitä voivat olla ruoansulatuskanavan häiriöt, kohonnut verenpaine, painonnousu,heikentynyt immuunivaste ja maksa-/munuaisongelmat lääkeluokasta riippuen.
Kyllä.Tulehduskipulääkkeillä voi olla yhteisvaikutuksia verenohennuslääkkeiden, verenpainelääkkeiden tai diureettien kanssa,kun taas DMARD-lääkkeet ja steroidit voivat vaikuttaa immuunivasteeseen rokotteille tai infektioille.
Oikea valinta riippuu diagnoosistasi, oireidesi vakavuudesta ja yleisestä terveydentilastasi.Terveydenhoitajasi arvioi, mikä luokka tai yhdistelmä on sopivin.
Joillakin kasviperäisillä valmisteilla, kuten Lukolilla, voi olla lieviä tulehdusta lievittäviä vaikutuksia, erityisesti gynekologisissaterveydessä, mutta ne eivät korvaa näyttöön perustuvia hoitoja vakavissa tulehdussairauksissa.
Viitteet
- Singh, J. A., et al. (2016). 2015 ACR guideline for the treatment of rheumatoid arthritis. Arthritis & Rheumatology, 68(1), 1-26. https://doi.org/10.1002/art.39480.
- D'Haens, G., et al. (2008). Budesonidi Crohnin taudin induktiohoitona. Gut, 57(2), 242-247. https://doi.org/10.1136/gut.2007.129817.
- Lanas, A., & Chan, F. K. (2017). Peptic ulcer disease. Lancet, 390(10094), 613-624. https://doi.org/10.1016/S0140-6736(16)32404-7.
- Feldman, M., et al. (2015). NSAID-lääkkeet ja sydän- ja verisuoni- ja munuaiskomplikaatioiden riski. Gastroenterology, 149(4), 971-982. https://doi.org/10.1053/j.gastro.2015.06.044.
- Smolen, J. S., et al. (2020). Nivelreuman hoito tavoitteellisesti. Annals of the Rheumatic Diseases, 79(6), 685-699. https://doi.org/10.1136/annrheumdis-2020-217452.
- Gisbert, J. P., & Gomollón, F. (2008). Thiopurine treatment in inflammatory bowel disease. World Journal of Gastroenterology, 14(23), 3669-3679. https://doi.org/10.3748/wjg.14.3669. https://doi.org/10.3748/wjg.14.3669
- Rainsford, K. D. (2007). Anti-inflammatoriset lääkkeet 2000-luvulla. Inflammopharmacology, 15(3), 78-83. https://doi.org/10.1007/s10787-007-0017-7.
- Hochberg, M. C., et al. (2012). American College of Rheumatology 2012 recommendations for osteoarthritis. Arthritis Care & Research, 64(4), 465-474. https://doi.org/10.1002/acr.21596.
- Bijlsma, J. W., et al. (2011). Corticosteroids in Rheumatoid arthritis. Arthritis & Rheumatism, 63(10), 2561-2573. https://doi.org/10.1002/art.30477.
- Van Assche, G., et al. (2006). Oral and topical mesalamine in inflammatory bowel disease. Digestive Diseases, 24(1-2), 129-134. https://doi.org/10.1159/000090338.
- Schaible, H. G. (2007). Neurofysiologiset kipumekanismit tulehduksessa. Current Opinion in Anaesthesiology, 20(5), 489-494. https://doi.org/10.1097/ACO.0b013e3282f0cb74.
- Menter, A., et al. (2019). Treating to target in psoriatic arthritis and beyond. Arthritis Research & Therapy, 21, 123. https://doi.org/10.1186/s13075-019-1907-5. https://doi.org/10.1186/s13075-019-1907-5